SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT

Yksityinen palvelujentuottaja

Nimi: Hoiva- ja kotipalvelu Kaisa Männistö

Palveluntuottajan Y-tunnus: 2951191-2

Kunnan nimi: Punkalaidun

Sote -alueen nimi:

Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut

Toimintayksikön nimi

Hoiva- ja kotipalvelu Kaisa Männistö

Toimintayksikön sijaintikunta yhteystietoineen:

Punkalaitumen kunta, Vesilahdentie 5, 31900 Punkalaidun. Puh: 02760801

Palvelumuoto:

Kotipalvelu pääasiassa ikääntyneille tai muuten vajaakuntoisille henkilöille, myös muille asiakasryhmille.

Toimintayksikön katuosoite:

Uuden-Pouruntie 55

Postinumero:

31900

Postitoimipaikka:

Punkalaidun

Toimintayksikön vastaava esimies:

Kaisa Männistö

Puhelin:

0451700204

Sähköposti:

kotihoivakm@gmail.com

Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut)

Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta

5.12.2018 Sastamala/Punkalaidun

TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Toiminta-ajatus

Hoiva- ja kotipalvelu Kaisa Männistö tarjoaa laadukasta, monipuolista, luottamuksellista ja turvallista kotiin tuotavaa palvelua yksityisesti Punkalaitumen, Sastamalan, Urjalan, Huittisten ja Loimaan alueella, palvelusetelillä Sastamalan ja Punkalaitumen alueella. Asiakaslähtöisellä toiminnalla pyrimme ylläpitämään ja/tai parantamaan asiakkaiden terveyttä, toimintakykyä ja kaikkea elämänlaatua. Korostamme työssä ihmisläheistä toimintatapaa, aitoa läsnäoloa ja empaattisuutta sekä onnistumisen kokemusten mahdollistamista.

Arvot ja toimintaperiaatteet

Arvojamme ovat mm. ihmisen arvostus ja kunnioitus, rehellisyys, luotettavuus ja turvallisuus. Asiakaslähtöinen työskentely on kunkin asiakkaan yksilöllisistä tarpeista ja toiveista lähtevää. Pyrimme käyttämään kuntouttavaa työotetta kaikessa toiminnassamme. Työtäni ohjaa myös mm. kotipalvelu- ja hoitotyötä ohjaavat lait ja asetukset, sekä muut viranomais- ja yhteistyötahojen ohjeistukset ja määräykset. Käytämme myös Käypähoito-suosituksia toimintaamme ohjaamassa.

RISKINHALLINTA

Omavalvonta perustuu riskinhallintaan, jossa palveluun liittyviä riskejä ja mahdollisia epäkohtia arvioidaan monipuolisesti asiakkaan saaman palvelun näkökulmasta. Riskit voivat aiheutua esimerkiksi fyysisestä toimintaympäristöstä (kynnykset, vaikeakäyttöiset laitteet), toimintatavoista, asiakkaista tai henkilökunnasta. Usein riskit ovat monien virhetoimintojen summa. Riskinhallinnan edellytyksenä on, että työyhteisössä on avoin ja turvallinen ilmapiiri, jossa sekä henkilöstö että asiakkaat ja heidän omaisensa uskaltavat tuoda esille laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä epäkohtia?

Riskinhallinnan järjestelmät ja menettelytavat

Riskinhallinnassa laatua ja asiakasturvallisuutta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. Riskinhallintaan kuuluu myös suunnitelmallinen toiminta epäkohtien ja todettujen riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi sekä toteutuneiden haittatapahtumien kirjaaminen, analysointi, raportointi ja jatkotoimien toteuttaminen. Palveluntuottajan vastuulla on, että riskinhallinta kohdistetaan kaikille omavalvonnan osa-alueille.

Riskinhallinnan työnjako

Johdon tehtävänä on huolehtia omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä sekä siitä, että työntekijöillä on riittävästi tietoa turvallisuusasioista. Johto vastaa siitä, että toiminnan turvallisuuden varmistamiseen on osoitettu riittävästi voimavaroja. Heillä on myös päävastuu myönteisen asenneympäristön luomisessa epäkohtien ja turvallisuuskysymysten käsittelylle. Riskinhallinta vaatii aktiivisia toimia koko henkilökunnalta. Työntekijät osallistuvat turvallisuustason ja -riskien arviointiin, omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen.

Riskinhallinnan luonteeseen kuuluu, ettei työ ole koskaan valmista. Koko yksikön henkilökunnalta vaaditaan sitoutumista, kykyä oppia virheistä sekä muutoksessa elämistä, jotta turvallisten ja laadukkaiden palveluiden tarjoaminen on mahdollista. Eri ammattiryhmien asiantuntemus saadaan hyödynnetyksi ottamalla henkilökunta mukaan omavalvonnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen.

Luettelo riskinhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista

Jokaisen asiakkaan kanssa tehdään hoito- ja palvelusopimus. Tässä kartoitetaan yhdessä asiakkaan ja omaisten kanssa asiakkaan palveluntarve ja mietitään kaikkien kannalta turvallinen toteutustapa. Käynnit järjestetään kiireettömiksi, ja keskitytään aina siihen tehtävään mitä ollaan tekemässä. Liikkuminen ja asiakkaan siirrot toteutetaan suunnitellusti, rauhallisesti ja turvallisesti, asiakasta ohjaten ja itse ergonomiaa noudattaen. Lattiat tehdään mahdollisimman luistamattomiksi ja esteettömiksi esimerkiksi käyttämällä mattojen alla liukuesteitä, tai poistamalla kokonaan riskialttiit matot. Sähkölaitteita käytetään mahdollisimman turvallisesti ja keskittyen oikeaan käyttöön. Rikkinäiset sähköjohdot ohjataan korjattaviksi ja liukkaat kulkuväylät pihoilla hiekoitetaan mahdollisuuksien mukaan itse, jos asiakas tai omainen ei siihen pysty. Työssä käytetään tukevia kenkiä ja oikeaa nostotekniikka painonsiirtoa hyödyntäen. Lääkehoito toteutetaan aina rauhallisesti, ohjeet lukien, ja varmistetaan oikea annostus oikealle asiakkaalle oikeaa lääkettä.

Riskien tunnistaminen

Epäkohdat korjataan aina havaittaessa, riskit kirjataan omavalvontasuunnitelmaan ja poistetaan mahdollisuuksien mukaan. Riskitilanteet lääkehoidossa kirjataan yrityksen lääkehoitosuunnitelmaan ja käsitellään vastuulääkärin sekä asiakkaan ja omaisten kanssa. Laatu pyritään pitämään aina hyvänä välttämällä kiirettä, kuuntelemalla asiakasta ja olemalla läsnä hoitotilanteissa.

Miten henkilökunta tuo esille havaitsemansa epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit?

Keskustelemalla asiakkaan, muun henkilöstön ja omaisten kanssa.

Riskien käsitteleminen

Haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden käsittelyyn kuuluu niiden kirjaaminen, analysointi ja raportointi. Vastuu riskinhallinnassa saadun tiedon hyödyntämisestä kehitystyössä on palvelun tuottajalla, mutta työntekijöiden vastuulla on tiedon saattaminen johdon käyttöön. Haittatapahtumien käsittelyyn kuuluu myös niistä keskustelu työntekijöiden, asiakkaan ja tarvittaessa omaisen kanssa. Jos tapahtuu vakava, korvattavia seurauksia aiheuttanut haittatapahtuma, asiakasta tai omaista informoidaan korvausten hakemisesta.

Miten yksikössä käsitellään haittatapahtumat ja läheltä piti -tilanteet ja miten ne dokumentoidaan?

Haittatapahtumat ja läheltä piti -tilanteet käsitellään aina keskustelemalla asiakkaan ja omaisten kanssa, korjataan ne heti, jos mahdollista, kirjataan omavalvontasuunnitelmaan ja tarvittaessa lääkehoitosuunnitelmaan. Asiat yritetään järjestää jatkossa niin, ettei samanlaista haittatapahtumaa pääse enää tapahtumaan. Kiireettömyys ja keskittyminen työhän asiakaskäynneillä minimoi haittatapahtumien sattumisen.

Korjaavat toimenpiteet

Laatupoikkeamien, epäkohtien, läheltä piti -tilanteiden ja haittatapahtumien varalle määritellään korjaavat toimenpiteet, joilla estetään tilanteen toistuminen jatkossa. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa tilanteiden syiden selvittäminen ja tätä kautta menettelytapojen muuttaminen turvallisemmiksi. Myös korjaavista toimenpiteistä tehdään seurantakirjaukset ja -ilmoitukset.

Miten yksikössänne reagoidaan esille tulleisiin epäkohtiin, laatupoikkeamiin, läheltä piti -tilanteisiin ja haittatapahtumiin?

Laatupoikkeamien, epäkohtien, läheltä piti -tilanteiden ja haittatapahtumien varalle määritellään korjaavat toimenpiteet, joilla estetään tilanteen toistuminen jatkossa. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa tilanteiden syiden selvittäminen ja tätä kautta menettelytapojen muuttaminen turvallisemmiksi.

Muutoksista tiedottaminen

Tarvittaessa esimerkiksi sairastapauksessa riittävän koulutuksen omaava sijainen, jolla tarvittavat luvat. Muille yhteistyötahoille tiedotetaan tarvittaessa, esimerkiksi lääkehoidossa tapahtunut haittatapahtuma kirjataan, muutetaan työskentelytapaa niin ettei samanlaista haittaa pääsisi enää tapahtumaan, ja asia käsitellään vastuulääkärin kanssa.

OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN

Omavalvonnan suunnittelusta vastaava henkilö tai henkilöt

Omavalvontasuunnitelma laaditaan toimintayksikön johdon ja henkilökunnan yhteistyönä. Omavalvonnan eri osa-alueilla voi olla myös omat vastuuhenkilöt.

Ketkä ovat osallistuneet omavalvonnan suunnitteluun?

Lähihoitaja Kaisa Männistö

Omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaavan henkilön yhteystiedot:

Kaisa Männistö 0451700204

Omavalvontasuunnitelman seuranta (määräyksen kohta 5)

Omavalvontasuunnitelma päivitetään, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia.

Miten yksikössä huolehditaan omavalvontasuunnitelman päivittämisestä?

Omavalvontasuunnitelmaa päivitetään vähintään kerran vuodessa. Päivityksiä tehdään useammin, jos tilanteita tulee ja tarve päivityksille on olemassa.

Omavalvontasuunnitelman julkisuus

Ajan tasalla oleva omavalvontasuunnitelman pitää olla julkisesti nähtävänä yksikössä siten, että asiakkaat, omaiset ja omavalvonnasta kiinnostuneet voivat helposti ja ilman erillistä pyyntöä tutustua siihen.

Missä yksikön omavalvontasuunnitelma on nähtävillä?

Omavalvontasuunnitelma on nähtävillä yrittäjän toimistotilassa osoitteessa Tolperinkuja 1 D 34, 31900 Punkalaidun ja yrityksen nettisivuilla.

ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET

Palvelutarpeen arviointi

Hoidon ja palvelun tarvetta arvioidaan yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai laillisen edustajansa kanssa. Arvioinnin lähtökohtana on henkilön oma näkemys voimavaroistaan ja niiden vahvistamisesta. Palvelutarpeen selvittämisessä huomion kohteena ovat toimintakyvyn palauttaminen, ylläpitäminen ja edistäminen sekä kuntoutumisen mahdollisuudet. Palvelutarpeen arviointi kattaa kaikki toimintakyvyn ulottuvuudet, joita ovat fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen toimintakyky. Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon toimintakyvyn heikkenemistä ennakoivat eri ulottuvuuksiin liittyvät riskitekijät kuten terveydentilan epävakaus, heikko ravitsemustila, turvattomuus, sosiaalisten kontaktien vähyys tai kipu.

Hoito-, palvelu- tai kuntoutussuunnitelma

Hoidon ja palvelun tarve kirjataan asiakkaan henkilökohtaiseen, päivittäistä hoitoa, palvelua tai kuntoutusta koskevaan suunnitelmaan. Suunnitelman tavoitteena on auttaa asiakasta saavuttamaan elämänlaadulleen ja kuntoutumiselle asetetut tavoitteet. Päivittäisen hoidon ja palvelun suunnitelma on asiakirja, joka täydentää asiakkaalle laadittua asiakas/palvelusuunnitelmaa ja jolla viestitään palvelun järjestäjälle asiakkaan palvelutarpeessa tapahtuvista muutoksista.

Miten palvelusuunnitelman toteutuminen asiakkaan palvelussa/hoidossa varmistetaan, on omavalvonnan keskeisiä sovittavia asioita.

Miten hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan ja miten sen toteutumista seurataan?

Asiakkaan palvelun tarve arvioidaan keskustelemalla asiakkaan, omaisen ja mahdollisten muiden hoitoon osallistuvien tahojen kanssa. Samalla havainnoidaan asiakkaan toimintakykyä. Perehdytään saataviin lääkärinlausuntoihin ja hoitoraportteihin. Hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan palveluntarpeen kartoituksen yhteydessä yhdessä asiakkaan ja omaisten kanssa. Kuunnellaan asiakasta, selvitetään hoidon tarpeet ja keskustellaan yhdessä toteutuksen tavoista. Hoito- ja palvelusuunnitelmaa päivitetään, kun tilanne muuttuu. Asiakasta kannustetaan mahdollisimman suureen omatoimisuuteen, ja käytetään kuntouttavaa työtapaa aina tilanteen mukaisesti.

Miten varmistetaan, että henkilökunta tuntee hoito- ja palvelusuunnitelman sisällön ja toimii sen mukaisesti?

Henkilökunta on perehdytetty. Jos sairastapauksen vuoksi tarvetta sijaiselle, sijainen perehdytetään ensin hoito- ja palvelusuunnitelman sisältöön.

Hoito- ja kasvatussuunnitelma (LsL 30.5 §)

Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle tehdään tarvittaessa erillinen hoito- ja kasvatussuunnitelma, joka täydentää lastensuojelulain 30 §:n mukaista asiakassuunnitelmaa. Hoito- ja kasvatussuunnitelmassa arvioidaan lapsen laitoksessa tarvitseman hoidon ja huollon sisältöä, ottaen huomioon, mitä asiakassuunnitelmassa on määritelty sijaishuollon tarkoituksesta ja sen tavoitteesta. Hoito- ja kasvatussuunnitelma täydentää asiakassuunnitelmaa ja tukee laitoksessa järjestettävän tosiasiallisen hoidon ja huolenpidon järjestämistä. Hoito- ja kasvatussuunnitelma on annettava tiedoksi lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle sekä lapsen huoltajille.

Miten hoito- ja kasvatussuunnitelma laaditaan ja miten sen toteutumista seurataan?

Hoito- ja kasvatussuunnitelma on lastensuojelutapauksissa laadittu kuntakohtaisesti lapsityötekijöiden toimesta, selvitetään suunnitelman sisältö työntekijöiltä ja noudatetaan sitä päivittäisessä työssä. Hoiva- ja kotipalvelu Kaisa Männistön hoito- ja palvelusuunnitelma tehdään näissäkin tapauksissa yhdessä asiakkaan ja omaisten kanssa, ja sitä päivitetään tilanteen muuttuessa. Toteutumista seurataan havainnoimalla lasta ja perhettä, keskustelemalla heidän kanssaan, ja pitämällä mahdollisuuksien mukaan yhteyttä muihin hoitaviin tahoihin.

Asiakkaan kohtelu

Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen

Itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka muodostuu oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Siihen liittyvät läheisesti oikeudet yksityisyyteen ja yksityiselämän suojaan. Henkilökohtainen vapaus suojaa henkilön fyysisen vapauden ohella myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan. Sosiaalihuollon palveluissa henkilökunnan tehtävänä on kunnioittaa ja vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja tukea hänen osallistumistaan palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Miten yksikössä vahvistetaan asiakkaiden itsemääräämisoikeuteen liittyviä asioita kuten yksityisyyttä, vapautta päättää itse omista jokapäiväisistä toimista ja mahdollisuutta yksilölliseen ja omannäköiseen elämään?

Kaikessa arjen työssä kuunnellaan aina asiakasta, ja yritetään tehdä asiat juuri niin kuin hän haluaa, kunnioittaen asiakkaan itsemääräämisoikeutta.

Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen periaatteet ja käytännöt

Sosiaalihuollon asiakkaan hoito ja huolenpito perustuu ensisijaisesti vapaaehtoisuuteen, ja palveluja toteutetaan lähtökohtaisesti rajoittamatta henkilön itsemääräämisoikeutta. Jos rajoitustoimenpiteisiin joudutaan turvautumaan, on niille oltava laissa säädetty peruste ja sosiaalihuollossa itsemääräämisoikeutta voidaan rajoittaa ainoastaan silloin, kun asiakkaan tai muiden henkilöiden terveys tai turvallisuus uhkaa vaarantua. Itsemääräämisoikeutta rajoittavista toimenpiteistä tehdään asianmukaiset kirjalliset päätökset. Rajoitustoimenpiteet on toteutettava lievimmän rajoittamisen periaatteen mukaisesti ja turvallisesti henkilön ihmisarvoa kunnioittaen. Lastensuojeluyksiköille lasten ja nuorten itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta on erityiset säännökset lastensuojelulaissa.

Itsemääräämisoikeutta koskevista periaatteista ja käytännöistä keskustellaan sekä asiakasta hoitavan lääkärin että omaisten ja läheisten kanssa ja ne kirjataan asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Rajoittamistoimenpiteistä tehdään kirjaukset myös asiakastietoihin.

Mistä rajoittamistoimenpiteisiin liittyvistä periaatteista yksikössä on sovittu?

Jos lasten kanssa tarvitaan kiinnipitotilanteita, niistä ilmoitetaan aina vanhemmille heti, sekä kirjallisesti lapsiperheiden tilapäisen palvelusetelin vastuuhenkilölle.

Asiakkaan asiallinen kohtelu

Suuri osa sosiaalipalveluista tehdyistä kanteluista koskee asiakkaan kokemaa epäasiallista kohtelua tai epäonnistunutta vuorovaikutustilannetta työntekijän kanssa. Asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle, mikäli hän on tyytymätön kohteluunsa. Palvelun perustuessa ostosopimukseen muistutus tehdään järjestämisvastuussa olevalle viranomaiselle. Yksikössä tulisi kuitenkin ilman muistutustakin kiinnittää huomiota ja tarvittaessa reagoida epäasialliseen tai loukkaavaan käytökseen asiakasta kohtaan.

Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan, miten varmistetaan asiakkaiden asiallinen kohtelu ja miten menetellään, jos epäasiallista kohtelua havaitaan?

Asiakastyön toteuttaa yrittäjä itse, eli lähihoitaja Kaisa Männistö tai koulutettu ja perehdytetty henkilöstö. Tällä varmistetaan se, että asiakas saa aina asiallista ja asiakasta kunnioittavaa kohtelua.

Miten asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa tai läheisensä kanssa käsitellään asiakkaan kokema epäasiallinen kohtelu, haittatapahtuma tai vaaratilanne?

Jos ilmenee tarvetta, asia käsitellään aina palaverissa yhdessä asiakkaan, omaisten ja mahdollisten yhteistyötahojen kanssa välittömästi.

Asiakkaan osallisuus

Asiakkaiden ja omaisten osallistuminen yksikön laadun ja omavalvonnan kehittämiseen

Eri-ikäisten asiakkaiden ja heidän perheidensä ja läheistensä huomioon ottaminen on olennainen osa palvelun sisällön, laadun, asiakasturvallisuuden ja omavalvonnan kehittämistä. Koska laatu ja hyvä hoito voivat tarkoittaa eri asioita henkilöstölle ja asiakkaalle, on systemaattisesti eritavoin kerätty palaute tärkeää saada käyttöön yksikön kehittämisessä.

Palautteen kerääminen

Miten asiakkaat ja heidän läheisensä osallistuvat yksikön toiminnan, laadun ja omavalvonnan kehittämiseen? Miten asiakaspalautetta kerätään?

Asiakaspalautetta kerätään kerran vuodessa kirjallisesti jättämällä asiakkaan kotiin kyselylomake, johon voivat vastata sekä asiakas että omaiset. Myös käynneillä kysytään asiakkaan ja omaisten kokemuksia, miten toimintaa voisi kehittää.

Palautteen käsittely ja käyttö toiminnan kehittämisessä

Toimintaa kehitetään saadun palautteen mukaisesti.

Asiakkaan oikeusturva

Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava hänen ihmisarvoaan, vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioittaen. Tosiasialliseen hoitoon ja palveluun liittyvät päätökset tehdään ja toteutetaan asiakkaan ollessa palvelujen piirissä. Palvelun laatuun tai saamaansa kohteluun tyytymättömällä asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Muistutuksen voi tehdä tarvittaessa myös hänen laillinen edustajansa, omainen tai läheinen. Muistutuksen vastaanottajan on käsiteltävä asia ja annettava siihen kirjallinen, perusteltu vastaus kohtuullisessa ajassa.

a) Muistutuksen vastaanottaja

Lähihoitaja Kaisa Männistö

b) Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista

Sastamala/Punkalaidun:

Sosiaaliasiamies Mira Kaaja

Sastamalan seudun mielenterveysseura / Tukitalo

Puistokatu 2, 38200 Sastamala (käynti sisäpihan puolelta)

puh. 03 512 0519
sähköposti: sosiaaliasiamies(at)tukitalo.com

Neuvoo asiakkaita sosiaalihuollon asiakaslain soveltamisessa.
Tarvittaessa avustaa muistutusten tekemisessä.
Tiedottaa asiakkaan oikeuksista ja toimii muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi.

Akaa/Urjala:

Sosiaaliasiamies
Satu Loippo
puh. 050 599 6413 (ma klo 12 - 15,
ti-to klo 9-12, pe ei puhelinaikaa.)
satu.loippo@pikassos.fi

Loimaa:

Sosiaaliasiamies Maija-Kaisa Sointula on tavoitettavissa tiistaista torstaihin klo 10.00-13.00
puh. 010 830 5104.
Sosiaaliasiamiehen tavoittaa sähköpostilla sosiaaliasiamies@merikratos.fi. Sosiaaliasiamiehen postiosoite (+käyntiosoite) on Ruissalontie 11 B, 20200 TURKU.

Huittinen:

Sosiaaliasiamies Jari Mäkinen

GSM-numero on 044-7079 132.

sähköposti: jari.makinen@satshp.fi

c) Kuluttajaneuvonnan yhteystiedot sekä tiedot sitä kautta saaduista palveluista

Kuluttajaneuvonta puh 029 5536901 ark 9-15

d) Miten yksikön toimintaa koskevat muistutukset, kantelu- ja muut valvontapäätökset käsitellään ja huomioidaan toiminnan kehittämisessä?

Mahdolliset muistutukset ym. käsitellään yhdessä yhteistyötahojen kanssa ja korjataan välittömästi toimet, mitkä aiheuttaneet huomautuksen.

e) Tavoiteaika muistutusten käsittelylle

Välittömästi.

PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA

Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta

a) Asiakkaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen

Asiakkaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen Kaikissa arjen toimissa käytetään kuntouttavaa työtapaa, ja tuetaan asiakasta selviämään itse arjen toimista. Kannustetaan häntä kuntoilemaan mahdollisuuksien mukaan, viedään ulkoilemaan, keskustellaan ja muistellaan menneitä aivotoiminnan virkistämiseksi, tuetaan yhteydenpitoa muihin ihmisiin ja kannustetaan harrastuksiin.

b) Lasten ja nuorten liikunta- ja harrastustoiminnan toteutuminen

Lasten ja nuorten kanssa ollaan ulkona aina kun mahdollista, ja tuetaan heitä liikkumaan monipuolisesti.

Asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmiin kirjataan tavoitteita, jotka liittyvät päivittäiseen liikkumiseen, ulkoiluun, kuntoutukseen ja kuntouttavaan toimintaan.

Miten asiakkaiden toimintakykyä, hyvinvointia ja kuntouttavaa toimintaa koskevien tavoitteiden toteutumista seurataan?

Seuraamalla asiakkaan fyysistä kuntoa ja selviytymistä arjen toimista. Pidetään esimerkiksi ulkoiluista tai jumppahetkistä kirjaa asiakkaan kotona, jos asiakas niin haluaa.

Ravitsemus

Miten yksikön omavalvonnassa seurataan asiakkaiden riittävää ravinnon ja nesteen saantia sekä ravitsemuksen tasoa?

Neuvotaan asiakkaita hyvään ravitsemukseen ja seurataan mahdollisuuksien mukaan ravitsemuksen toteutumista asiakkaiden kodeissa. Kaupasta tuodaan ravitsevia ja asiakkaalle mieluisia ruokia. Myös omaisia valistetaan asiakkaan oikean ravitsemuksen toteuttamiseen.

Hygieniakäytännöt

Yksikön hygieniatasolle asetetut laadulliset tavoitteet ja sen toteutumiseksi laaditut toimintaohjeet sekä asiakkaiden yksilölliset hoito- ja palvelusuunnitelmat asettavat omavalvonnan tavoitteet, joihin kuuluvat asiakkaiden henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimisen lisäksi infektioiden ja muiden tarttuvien sairauksien leviämisen estäminen.

Miten yksikössä seurataan yleistä hygieniatasoa ja miten varmistetaan, että asiakkaiden tarpeita vastaavat hygieniakäytännöt toteutuvat laadittujen ohjeiden ja asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmien mukaisesti?

Noudatetaan tarkasti hyvää hygieniaa mm. käsidesinfektioainetta asiakkaan luo mentäessä, käsineitä ja kenkäsuojia käyttämällä tarvittaessa, tehdään pesut aseptisessa työjärjestyksessä ja pidetään yllä puhtautta asiakkaiden kotona. Valistetaan asiakkaita hyvään hygieniaan. Covid19-epidemian aikana asianmukaiset suojavarusteet, mm. kertakäyttöisen hengityssuojaimen käyttö aina asiakkaan luona ja käsien desifiointi ennen asiakkaan luokse menoa. Seurataan thl:n antamia ohjeistuksia ja noudatetaan niitä. 

Terveyden- ja sairaanhoito

Palvelujen yhdenmukaisen toteutumisen varmistamiseksi on yksikölle laadittava toimintaohjeet asiakkaiden suun terveydenhoidon sekä kiireettömän ja kiireellisen sairaanhoidon järjestämisestä. Toimintayksiköllä on oltava ohje myös äkillisen kuolemantapauksen varalta.

a) Miten yksikössä varmistetaan asiakkaiden hammashoitoa, kiireetöntä sairaanhoitoa, kiireellistä sairaanhoitoa ja äkillistä kuolemantapausta koskevien ohjeiden noudattaminen?

Lähihoitaja Kaisa Männistö ja työntekijät kertoo asiakkaille mm. suun terveydenhoidon tärkeydestä, ja yrittää saada asiakkaat hoidon piiriin. Kiireellinen sairaanhoito järjestetään aina tarvittaessa tilanteen mukaan. Kiireetön sairaanhoito toteutetaan joko itse, tai pyydetään muita hoitoon osallistuvia tahoja toteuttamaan se. Äkillisen kuolemantapauksen sattuessa soitetaan poliisille, omaisille ja toimitaan ohjeiden mukaisesti.

b) Miten pitkäaikaissairaiden asiakkaiden terveyttä edistetään ja seurataan?

Seurataan lääkehoidon vaikutuksia mm. verensokerin, verenpaineen- ja painonseurannalla, turvotusten seurannalla, mielialan ja toimintakyvyn seurannalla. Seurataan ja neuvotaan ravitsemuksessa. Konsultoidaan yhteistyötahoja tarvittaessa.

c) Kuka yksikössä vastaa asiakkaiden terveyden- ja sairaanhoidosta?

Lähihoitaja Kaisa Männistö tai työntekijä, lähihoitaja Anne Komu, tarvittaessa koulutettu sijainen.

Lääkehoito

Turvallinen lääkehoito perustuu säännöllisesti seurattavaan ja päivitettävään lääkehoitosuunnitelmaan. STM:n Turvallinen lääkehoito - oppaassa linjataan muun muassa lääkehoidon toteuttamiseen periaatteet ja siihen liittyvä vastuunjako sekä vähimmäisvaatimukset, jotka jokaisen lääkehoitoa toteuttavan yksikön on täytettävä. Oppaan ohjeet koskevat sekä yksityisiä että julkisia lääkehoitoa toteuttavia palveluntarjoajia. Yksikölle on oppaan mukaan nimettävä lääkehoidon vastuuhenkilö.

a) Miten toimintayksikön lääkehoitosuunnitelmaa seurataan ja päivitetään?

Pidetään kirjaa mahdollisista vaaratilanteista tai epäkohdista ja korjataan ne välittömästi, jos niitä ilmenee. Yhdessä lääkärin kanssa käydään tarvittaessa tilanteita läpi.

b) Kuka yksikössä vastaa lääkehoidosta?

Lähihoitaja Kaisa Männistö, tai Anne Komu, joilla voimassa oleva lääkehoidon koulutus.

Yhteistyö eri toimijoiden kanssa

Sosiaalihuollon asiakas saattaa tarvita useita palveluja yhtäaikaisesti ja iäkkäiden asiakkaiden siirtymät palvelusta toiseen ovat osoittautuneet erityisen riskialttiiksi. Myös lastensuojelun asiakas voi tarvita koulun, terveydenhuollon, psykiatrian, kuntoutuksen tai varhaiskasvatuksen palveluja. Jotta palvelukokonaisuudesta muodostuisi asiakkaan kannalta toimiva ja hänen tarpeitaan vastaava, vaaditaan palvelunantajien välistä yhteistyötä, jossa erityisen tärkeää on tiedonkulku eri toimijoiden välillä.

Miten yhteistyö ja tiedonkulku asiakkaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajien kanssa toteutetaan?

Tiedotetaan ja kysytään tarvittaessa tietoa kaikilta hoitavilta tahoilta mahdollisuuksien mukaan.

Alihankintana tuotetut palvelut

Miten varmistetaan, että alihankintana tuotetut palvelut vastaavat niille asetettuja sisältö-, laatu- ja asiakasturvallisuusvaatimuksia?

Alihankkijoina käytetään hoitotyössä vain lähihoitajan tai sairaanhoitajan palveluita, siivoustöissä voi käyttää muitakin yrittäjiä.

ASIAKASTURVALLISUUS

Yhteistyö turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa

Sosiaalihuollon omavalvonta koskee asiakasturvallisuuden osalta sosiaalihuollon lainsäädännöstä tulevia velvoitteita. Palo- ja pelastusturvallisuudesta sekä asumisterveyden turvallisuudesta vastaavat eri viranomaiset kunkin alan oman lainsäädännön perusteella. Asiakasturvallisuuden edistäminen edellyttää kuitenkin yhteistyötä muiden turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Palo- ja pelastusviranomaiset asettavat omat velvoitteensa edellyttämällä mm. poistumisturvallisuussuunnitelman ja ilmoitusvelvollisuus palo- ja muista onnettomuusriskeistä pelastusviranomaisille. Asiakasturvallisuutta varmistaa omalta osaltaan myös holhoustoimilain mukainen ilmoitusvelvollisuus maistraatille edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä sekä vanhuspalvelulain mukainen velvollisuus ilmoittaa iäkkäästä henkilöstä, joka on ilmeisen kykenemätön huolehtimaan itsestään. Järjestöissä kehitetään valmiuksia myös iäkkäiden henkilöiden kaltoin kohtelun kohtaamiseen ja ehkäisemiseen.

Miten yksikkö kehittää valmiuksiaan asiakasturvallisuuden parantamiseksi ja miten yhteistyötä tehdään muiden asiakasturvallisuudesta vastaavien viranomaiset ja toimijoiden kanssa?

Jatkuvalla ennakoinnilla ja erilaisten säädösten huomioon ottamisella pyritään pitämään asiakasturvallisuus korkealla tasolla. Jos epäkohtia huomataan, ne korjataan heti yhteistyössä asiakkaan, omaisten ja viranomaisten kanssa.

Henkilöstö

Hoito- ja hoivahenkilöstön määrä, rakenne ja riittävyys sekä sijaisten käytön periaatteet

Henkilöstösuunnittelussa otetaan huomioon toimintaan sovellettava lainsäädäntö, kuten esimerkiksi yksityisessä päivähoidossa varhaiskasvatuslaki ja päivähoitolaki ja lastensuojeluyksiköissä lastensuojelulaki sekä sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annettu laki, joka tuli voimaan 1.3.2016. Jos toiminta on luvanvaraista, otetaan huomioon myös luvassa määritelty henkilöstömitoitus ja rakenne. Tarvittava henkilöstömäärä riippuu asiakkaiden avun tarpeesta, määrästä ja toimintaympäristöstä. Sosiaalipalveluja tuottavissa yksiköissä huomioidaan erityisesti henkilöstön riittävä sosiaalihuollon ammatillinen osaaminen.

Omavalvontasuunnitelmasta pitää käydä ilmi, paljonko yksikössä toimii hoito- ja hoivahenkilöstöä, henkilöstön rakenne (eli koulutus ja työtehtävät) sekä minkälaisia periaatteista on sovittu liittyen sijaisten/varahenkilöstön käyttöön. Julkisesti esillä pidettävään suunnitelmaan ei kirjata työntekijöiden nimiä vaan henkilöstön ammattinimike, työtehtävät, henkilöstömitoitus ja henkilöstön sijoittuminen eri työvuoroihin. Suunnitelmaan kuuluu kirjata myös tieto siitä, miten henkilöstövoimavarojen riittävyys varmistetaan.

a) Mikä on yksikön hoito- ja hoivahenkilöstön määrä ja rakenne?

Kaksi lähihoitajaa ja kaksi henkilökohtaista avustajaa.

b) Mitkä ovat yksikön sijaisten käytön periaatteet?

Sairastapauksissa/loma-aikoina työskentelee koulutettu ja perehdytetty sijainen, jolla tarvittavat luvat voimassa.

c) Miten henkilöstövoimavarojen riittävyys varmistetaan?

Ei oteta enempää asiakkaita kuin mitä pystymme laadukkaasti hoitamaan.

Henkilöstön rekrytoinnin periaatteet

Henkilöstön rekrytointia ohjaavat työlainsäädäntö ja työehtosopimukset, joissa määritellään sekä työntekijöiden että työnantajien oikeudet ja velvollisuudet. Erityisesti palkattaessa asiakkaiden kodeissa ja lasten kanssa työskenteleviä työntekijöitä otetaan huomioon erityisesti henkilöiden soveltuvuus ja luotettavuus. Tämän lisäksi yksiköllä voi olla omia henkilöstön rakenteeseen ja osaamiseen liittyviä rekrytointiperiaatteita, joista avoin tiedottaminen on tärkeää niin työn hakijoille kuin työyhteisön työntekijöille.

a) Mitkä ovat yksikön henkilökunnan rekrytointia koskevat periaatteet?

Noudatamme yksityisen sosiaalipalvelujen työehtosopimusta, riittävä ammattitaito henkilöstöllä. Lasten kanssa työskenteleviltä rikosrekisteriotteen tarkistus.

b) Miten rekrytoinnissa otetaan huomioon erityisesti asiakkaiden kodeissa ja lasten kanssa työskentelevien soveltuvuus ja luotettavuus?

kts. kohta a)

Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja täydennyskoulutuksesta

Toimintayksikön hoito- ja hoivahenkilöstö perehdytetään asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan sekä omavalvonnan toteuttamiseen. Sama koskee myös yksikössä työskenteleviä opiskelijoita ja pitkään töistä poissaolleita. Johtamisen ja koulutuksen merkitys korostuu, kun työyhteisö omaksuu uudenlaista toimintakulttuuria ja suhtautumista asiakkaisiin ja työhön mm. itsemääräämisoikeuden tukemisessa tai omavalvonnassa. Sosiaalihuollon ammattihenkilölaissa säädetään työntekijöiden velvollisuudesta ylläpitää ammatillista osaamistaan ja työnantajien velvollisuudesta mahdollistaa työntekijöiden täydennyskouluttautuminen.

Sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) säädetään työntekijän velvollisuudesta (48-49 §) tehdä ilmoitus havaitsemastaan epäkohdasta tai epäkohdan uhasta, joka liittyy asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamiseen. Ilmoitusvelvollisuuden toteuttamisesta on laadittava toimintayksikölle ohjeet, jotka ovat osa omavalvontasuunnitelmaa. Laissa korostetaan, ettei ilmoituksen tehneeseen henkilöön saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia ilmoituksen seurauksena.

Ilmoituksen vastaanottaneen tulee käynnistää toimet epäkohdan tai sen uhan poistamiseksi ja ellei niin tehdä, ilmoituksen tekijän on ilmoitettava asiasta aluehallintovirastolle. Yksikön omavalvonnassa on määritelty, miten riskinhallinnan prosessissa epäkohtiin liittyvät korjaavat toimenpiteet toteutetaan. Jos epäkohta on sellainen, että se on korjattavissa yksikön omavalvonnan menettelyssä, se otetaan välittömästi siellä työn alle. Jos epäkohta on sellainen, että se vaatii järjestämisvastuussa olevan tahon toimenpiteitä, siirretään vastuu korjaavista toimenpiteistä toimivaltaiselle taholle.

a) Miten yksikössä huolehditaan työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytyksestä asiakastyöhön ja omavalvonnan toteuttamiseen.

Huolellinen perehdyttäminen asiakastyöhön, omavalvontasuunnitelmaan ja sen toteuttamiseen. Tarvittaessa lisäkoulutus.

Miten henkilökunnan velvollisuus tehdä ilmoitus asiakkaan palveluun liittyvistä epäkohdista tai niiden uhista on järjestetty ja miten epäkohtailmoitukset käsitellään sekä tiedot siitä, miten korjaavat toimenpiteet toteutetaan yksikön omavalvonnassa (katso riskinhallinta

Kts. Kohta a)

c) Miten henkilökunnan täydennyskoulutus järjestetään?

Kts. Kohta a)

Toimitilat

Palvelu tuotetaan asiakkaille kotiin, ei yhteisiä tiloja.

Teknologiset ratkaisut

Henkilökunnan ja asiakkaiden turvallisuudesta huolehditaan erilaisilla kulunvalvontakameroilla sekä hälytys- ja kutsulaitteilla. Omavalvontasuunnitelmassa kuvataan käytössä olevien laitteiden käytön periaatteet eli esimerkiksi, ovatko kamerat tallentavia vai eivät, mihin laitteita sijoitetaan, mihin tarkoitukseen niitä käytetään ja kuka niiden asianmukaisesta käytöstä vastaa. Suunnitelmaan kirjataan mm. kotihoidon asiakkaiden turvapuhelinten hankintaan liittyvä periaatteet ja käytännöt sekä niiden käytön ohjaamisesta ja toimintavarmuudesta vastaava työntekijä.

Miten asiakkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevien turva- ja kutsulaitteiden toimivuus ja hälytyksiin vastaaminen varmistetaan?

Turvapuhelimen käytössä ja hankinnassa ohjaa asiakasta omainen tai muu taho. Aina esim. suihkun jälkeen varmistetaan, että asiakas laittaa turvarannekkeen takaisin käteen.

Turva- ja kutsulaitteiden toimintavarmuudesta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot?

Turvalaitteet eivät tule omavalvontasuunnitelman laatijan kautta, joten ei tiedossa.

Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet

Sosiaalihuollon yksiköissä käytetään paljon erilaisia terveydenhuollon laitteiksi ja tarvikkeiksi luokiteltuja välineitä ja hoitotarvikkeita, joihin liittyvistä käytännöistä säädetään terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetussa laissa (629/2010). Terveydenhuollon laitteella tarkoitetaan instrumenttia, laitteistoa, välinettä, ohjelmistoa, materiaalia tai muuta yksinään tai yhdistelmänä käytettävää laitetta tai tarviketta, jonka valmistaja on tarkoittanut muun muassa sairauden tai vamman diagnosointiin, ehkäisyyn, tarkkailuun, hoitoon, lievitykseen tai anatomian tai fysiologisen toiminnon tutkimukseen tai korvaamiseen. Hoitoon käytettäviä laitteita ovat mm. pyörätuolit, rollaattorit, sairaalasängyt, nostolaitteet, verensokeri-, kuume- ja verenpainemittarit, kuulolaitteet, haavasidokset ym. vastaavat. Valviran määräyksessä 4/2010 annetaan ohjeet terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehtävistä ilmoituksista.

Terveydenhuollon ammattimaista käyttäjää koskevat velvoitteet on määritelty laissa (24-26 §). Organisaation on nimettävä vastuuhenkilö, joka vastaa siitä, että yksikössä noudatetaan terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annettua lakia ja sen nojalla annettuja säädöksiä. Ammattimaisella käyttäjällä tarkoitetaan ...

Miten varmistetaan asiakkaiden tarvitsemien apuvälineiden ja terveydenhuollon laitteiden hankinnan, käytön ohjauksen ja huollon asianmukainen toteutuminen?

Ohjataan asiakasta aina laitteiden turvalliseen käyttöön ja varmistetaan, että laitteet ovat ehjiä. Vialliset laitteet toimitetaan vaihtoon tai korjaukseen. Arvioidaan, mitä apuvälineitä asiakas tarvitsee turvalliseen liikkumiseen ja autetaan asiakasta niiden hankkimisessa sekä huollossa.

Miten varmistetaan, että terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista tehdään asianmukaiset vaaratilanneilmoitukset?

Tehdään tarvittaessa vaaratilanneilmoitus itse.

Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot

Kaisa Männistö, 0451700204, Uuden-Pouruntie 55, 31900 Punkalaidun

ASIAKAS JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY

Sosiaalihuollossa asiakas- ja potilastiedot ovat arkaluonteisia, salassa pidettäviä henkilötietoja. Hyvältä tietojen käsittelyltä edellytetään, että se on suunniteltua koko käsittelyn alusta kirjaamisesta alkaen tietojen hävittämiseen. Rekisterinpitäjän on rekisteriselosteessa määriteltävä, mitä asiakasta koskevia tietoja paleluntuottaja rekisteriin tallentaa, mihin niitä käytetään ja minne tietoja säännönmukaisesti luovutetaan sekä tietojen suojauksen periaatteet. Samaan henkilörekisteriin luetaan kuuluviksi kaikki ne tiedot, joita käytetään samassa käyttötarkoituksessa. Asiakkaan suostumus ja tietojen käyttötarkoitus määrittävät eri toimijoiden oikeuksia käyttää eri rekistereihin kirjattuja asiakas- ja potilastietoja. Sosiaalihuollon asiakastietojen salassapidosta ja luovuttamisesta säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa ja terveydenhuollon potilastietojen käytöstä vastaavasti potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa. Terveydenhuollon ammattihenkilön kirjaamat sairaudenhoitoa koskevat tiedot ovat potilastietoja ja siten eri käyttötarkoitukseen tarkoitettuja tietoja, jotka kirjataan eri rekisteriin kuin sosiaalihuollon asiakastiedot.

Palveluntuottajan on laadittava sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain (159/2007) 19 h §:n mukainen tietoturvaan ja tietosuojaan sekä tietojärjestelmien käyttöön liittyvä omavalvontasuunnitelma. Tietosuojan omavalvontaan kuuluu velvollisuus ilmoittaa tietojärjestelmän valmistajalle, jos palvelunantaja havaitsee järjestelmässä olennaisten vaatimusten täyttymisessä merkittäviä poikkeamia. Jos poikkeama voi aiheuttaa merkittävän riskin potilasturvallisuudelle, tietoturvalle tai tietosuojalle, siitä on ilmoitettava Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. Laissa säädetään velvollisuudesta laatia asianmukaisen käytön kannalta tarpeelliset ohjeet tietojärjestelmien yhteyteen.

Koska sosiaalipalveluja annettaessa asiakkaiden tiedoista muodostuu henkilörekisteri tai -rekistereitä (henkilötietolaki 10 §), tästä syntyy myös velvoite informoida asiakkaita henkilötietojen tulevasta käsittelystä sekä rekisteröidyn oikeuksista. Laatimalla rekisteriselostetta hieman laajempi tietosuojaseloste toteutuu samalla myös tämä lainmukainen asiakkaiden informointi.

Rekisteröidyllä on oikeus tarkastaa tietonsa ja vaatia tarvittaessa niiden korjaamista. Tarkastuspyyntö ja korjaamisvaatimus voidaan esittää rekisterinpitäjälle lomakkeella. Jos rekisterinpitäjä ei anna pyydettyjä tietoja tai kieltäytyy tekemästä vaadittuja korjauksia, rekisterinpitäjän on annettava kirjallinen päätös kieltäytymisestä ja sen perusteista.

Kun asiakkaan palvelukokonaisuus muodostuu sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon palveluista, on tietojenkäsittelyä suunnitellessa huomioitava erityisesti sosiaalihuollon asiakastietojen ja terveydenhuollon potilasasiakirjatietojen erillisyys. Tietojen käsittelyä suunniteltaessa on otettava huomioon, että sosiaalihuollon asiakastiedot ja terveydenhuollon tiedot kirjataan erillisiin asiakirjoihin.

a) Miten varmistetaan, että toimintayksikössä noudatetaan tietosuojaan ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvä lainsäädäntöä sekä yksikölle laadittuja asiakas- ja potilastietojen kirjaamiseen liittyviä ohjeita ja viranomaismääräyksiä?

Kirjaamiset tehdään yrityksen toimistotilassa, tietokone on suojattu salasanalla ja palomuurilla, ja potilastietoja ei luovuteta muille kuin niille tahoille, mihin asiakas on antanut kirjallisen suostumuksen. Paperit arkistoidaan lukolliseen kaappiin. 

b) Miten huolehditaan henkilöstön ja harjoittelijoiden henkilötietojen käsittelyyn ja tietoturvaan liittyvästä perehdytyksestä ja täydennyskoulutuksesta?

Yrittäjä perehdyttää henkilöstön, myös vaitiolovelvollisuuslomake vaaditaan henkilöstöltä täytettävän työsuhteen aluksi.

c) Missä yksikkönne rekisteriseloste tai tietosuojaseloste on julkisesti nähtävissä? Jos yksikölle on laadittu vain rekisteriseloste, miten asiakasta informoidaan tietojen käsittelyyn liittyvistä kysymyksistä?

Nähtävillä osoitteessa Tolperinkuja 1d34, 31900 Punkalaidun ja yrityksen kotisivuilla.

d) Tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot

Kaisa Männistö, Uuden-Pouruntie 55, 31900 Punkalaidun p. 0451700204

YHTEENVETO KEHITTÄMISSUUNNITELMASTA

Asiakkailta, henkilökunnalta ja riskinhallinnan kautta saadut kehittämistarpeet ja aikataulu korjaavien toimenpiteiden toteuttamisesta.

Yksikkökohtaista tietoa palvelun laadun ja asiakasturvallisuuden kehittämisen tarpeista saadaan useista eri lähteistä. Riskinhallinnan prosessissa käsitellään kaikki epäkohtailmoitukset ja tietoon tulleet kehittämistarpeet ja niille sovitaan riskin vakavuuden mukaan suunnitelma, miten asia hoidetaan kuntoon.

Yksikkökohtaista tietoa palvelun laadun ja asiakasturvallisuuden kehittämisen tarpeista saadaan useista eri lähteistä. Riskinhallinnan prosessissa käsitellään kaikki epäkohtailmoitukset ja tietoon tulleet kehittämistarpeet ja niille sovitaan riskin vakavuuden mukaan suunnitelma, miten asia hoidetaan kuntoon.

OMAVALVONTASUUNNITELMAN SEURANTA

Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa toimintayksikön vastaava johtaja.

Paikka ja päiväys

Punkalaidun 16.10.2019 (Päivitetty 28.12.2020, 22.8.2020, 20.9.2021 ) 

Kaisa Männistö